Viime vaalikausi kului kunnanvaltuuston, sivistyslautakunnan ja Hiiden opiston johtokunnan varajäsenenä. Kuten muutama kokoomuslainen hyvin tiesi, harkitsin pitkään näihin vaaleihin lähtemistä. Mutta minkäs luonnolleen voi, uutta matoa koukkuun, edellisestä kampanjasta oppineena. Neljä vuotta sitten kirjoitin, että itse kunkin pitää kantaa kortta kekoon yhteisten asioiden puolesta, ainakin kerran elämässään, olkoon kyse sitten vain lautakunnan varajäsenyydestä tai yleisestä puuhaamisesta muiden eduksi. Niinhän tuo sitten toteutui: yleinen puuhaaminen mahdollistui vaalilautakuntien kautta, joissa olinkin ensin varapuheenjohtajana ja sitten puheenjohtana – yhteensä neljissä vaaleissa.
(Vaikka onkin työteliästä, äänestyspaikoilla toimiminen on mukavaa. Suosittelen jokaista 18 vuotta täyttänyttä kokeilemaan!)
Vaikka kovin montaa kertaa ei varavaltuutetun pesti valtuuston istuntoon yltänyt, hoidin äänestäjiltäni saamani leiviskät mielestäni hyvin. Vaalilupauksieni teemoja otin esiin, sikäli kun keskustelu niitä sivusi, neljässä henkilökohtaisessa puheenvuorossa. Vaikkei se muuta osoittaisi niin ainakin sen, että tohdin silloin puhua kun asiaa on!
(Tiedättehän muuten körttipastillin? Körtit ovat liberaalein evankelis-luterilaisen seurakunnan herätysliikkeistä. Yksi johtava ajatus on, ettei pidä hurskastella, ja sellaiseksi pitkät puheenvuorot juurikin koetaan. En tiedä, onko perinne vielä voimissaan, mutta puheen aluksi otetaan makoisa pastilli sitä pureskelematta. Kun pastilli on sulanut, sitten alkaa veisuu, olipa puheenvuoro kesken tai ei. Jollei asiaansa voi ilmaista lyhyesti, ei se ehkä ole ilmaisemisen väärti.)
Yleisesti ottaen, jos kuka tahansa arkailee kysellä isolla foorumilla, niin tähän rohkaisu: Mitä suurempi määrä väkeä, sen todennäköisempää on, että joku muukin mietiskelee samaa kuin mitä omassa mielessä on. Ja samalla rohkaistuvat muutkin (erityisesti jos oma kommentti ei ollutkaan niin hyvä). Niinpä isoilla foorumeilla on kysymysten asettaminen jopa tärkeämpää kuin pienillä. Sopii myös työelämään tämä, kunhan työympäristö on henkisesti turvallinen.
Ja nyt siirrytään tulevaan vaalikauteen…