Vastaaminen ei ole aina helppoa mutta joskus on. Otteita muutamista vaalikoneista:
”Haluan säilyttää pienet koulut, vaikka se tarkoittaisi nipistämistä isojen keskuskoulujen rahoituksesta.”
Tämä kysymys toistui eri muodoissaan. Lakkauttamisissa pitää olla varovainen kahdestakin syystä: 1) Taloutta pitää käsitellä kokonaisuutena. Yhtäällä mahdollisesti syntyvät säästöt helposti aiheuttavat kuluja toisaalla. 2) Kyläyhteisöjen säilyttäminen elinvoimaisena. Muuttoliikkeen, verokertymän, ja hallitun kasvunkin, kannalta on hyväksi, jos Vihtiin muuttamista harkitsevilla perheillä on valinnanvaraa. Mutta jos oppilasmäärä vääjäämättä vähenee, hankaloituu laadukkaan opetuksen ylläpito – tällöin lakkauttaminen on paitsi taloudenpidon, myös perheiden ja koululaisenkin etu.
”Mitään ei saa enää sanoa.”
Mitäs tuohon sanot? Suomalaisia pitää kannustaa keskustelemaan. Kysymys todennäköisesti viittaa ”Afrikan tähti”-ilmiöön: Liian usein luullaan, että joku voisi jostain loukkaantua, vaikkei oikeasti kukaan loukkaantuisikaan. Ei ainakaan Afrikan tähti -pelistä joka on mukava ja hauska kaikenikäisille!
”Väkivaltaa kouluissa ehkäistään parhaiten lisäämällä kuria ja järjestystä.”
Koulun kurinpitokeinot ovat sangen rajalliset, ja jälki-istunto vain lisää katu-uskottavuutta. Eräs rehtoriystäväni kertoi tapauksesta, jossa pojat polttivat tupakkaa koulun pääovella jälki-istuntorangaistusta odottaen. Kysymys muutoin oli sikäli ansiokas, että se kutsui väkivaltaa väkivallaksi, eikä – kuten usein – ”koulukiusaamiseksi”. Väkivallassa on kyse rikoksesta, ja sellaisena pitää siihen puuttua. Asioihin liittyy toisinaan myös muita poliisille kuuluvia rikoksia, kuten päihteitä.
”Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden täytyy saada riittävästi valmistavaa opetusta, vaikka siitä aiheutuisi kunnalle lisäkustannuksia.”
Myös maahanmuuttokysymykset toistuivat. Tässä oli esimerkki hyvästä kysymyksestä. Monissa muissa vaalikoneissa kysymys oli aseteltu siten, että maahanmuutto ja pakolaisten vastaanottaminen olisivat arvoja itsessään (toimittajille näin saattaa ollakin). Mutta EI: maahanmuuttoa pitää harjoittaa vain sen verran kuin kyetään kotouttamaan. Muuten ollaan tilanteessa, jota eräs keskiasteen opettaja kuvasi Helsingin Sanomissa tänään 17.3.: Edes kaikki kolmannen polven maahanmuuttajat (!) eivät osaa suomea sen vertaa että kykenisivät ottamaan opetusta vastaan. Suomeen saapuivat siis isovanhemmat… missä yhteisössä vanhemmat ja nämä lapset sitten ovat eläneet jolleivät ole kotimaisia kieliä oppinet, kysynpä vain.
Tähän lisään sen verran, että juurikin kotouttamisen tähden maahanmuuttoa ja pakolaisia on helpompi ottaa niistä maista, joiden arvomaailma ja kulttuuri ovat omaamme lähellä. Valitettavasti Ukrainan kriisi ei ole vieläkään ratkennut, eikä näköpiirissä ole, miten siinä lopulta käy.
”Lähiluonnon suojelun on oltava tärkein kuntani kaavoitusta ohjaava tekijä.”
Luonto on Vihdin keskeinen kilpailutekijä, kun uusia asukkaita ja kunnan kasvua tavoitellaan. Luonto tarjoaa kuntalaisille myös ilmaisia virkistymismahdollisuuksia. Liikaa suojelemalla kehitys kuitenkin pysähtyy, mistä syystä kaavoituksen laatuun täytyy panostaa. Esimerkki hyvästä kaavoituksesta on Espoon Tapiola, sellaisena kuin se 1950-luvulla suunniteltiin. Jotain samankaltaista voisi Vihtiinkin suunnitella, kun Länsiradan aikataulu tarkentuu. (Kirkonkylällä myöskin näkyy hienosti, miten kaavoitus on tehty huolellisesti, erityisesti sen näkee Vääkilässä. Eli osataan sitä meilläkin!)
”Kunnan tulee edistää yksityisautoilun sujumista alueellaan.”
Tämä menee samaan sarjaan kuin kysymys bensan hinnasta tai nastarenkaista. Yksityisautoilua tarvitaan, koska joukkoliikenne ei harvaan asutulla alueella ole edes ekologisesti kannattavaa. Sujuva liikkuminen on lisäksi turvallista, ja siten myös jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen, jopa lasten etu. Harvaan asutuille alueille selvittäisin, mitä mahdollisuuksia Vihdissä olisi esimerkiksi kutsukyytien ja kimppataksipalveluiden kehittämiseen. Ne auttaisivat erityisesti ikääntyvää väestöä kustannustehokkaasti, jopa ovelta-ovelle palvellen. Nämä palvelut helpottuisivat samoilla liikennejärjestelyillä kuin kysymyksessä mainittu yksityisautoilukin. (P.S. Kunnassamme saa ajaa nastarenkailla jatkossakin. Bensan hinta ei ole relevantti vähänkään pidemmällä aikavälillä, koska hybrideihin ja sähköön kuitenkin siirrytään. Samasta syystä yksityisautoilu lakkaa olemasta ympäristöongelma.)
”Kuntani pitäisi ostaa enemmän palveluja yksityiseltä sektorilta.”
Varsinainen Kokoomus-kysymys tämä. Ei ole itseisarvo se, tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen sektori, kunhan palvelun laatu ja hinta kohtaavat. Pienet toimijat pystyvät useimmiten tuottamaan palveluja laadukkaasti ja kustannustehokkaasti: Runsas joukko pieniä toimijoita takaa markkinoiden toimivuuden, mikä on arvo sinänsä. Harvalukuinen määrä suuria toimijoita (mukaan lukien julkinen sektori) sen sijaan asettaa ennen pitkää hinta- ja laatutason mieleiseksensä, eikä se ole kenenkään etu. Paikallisten monopolien syntyminen pitää estää, vaikka hetken hyötyä tarjottaisiinkin.
”Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.”
Suomessa on edustuksellinen demokratia. Eduskunnassa voidaan puhua Suomesta ja suomalaisista, kunnan luottamustehtävissä Vihdistä ja vihtiläisistä. Kenen muun etua poliittiset päätöksentekijät sitten ajaisivat? Poliitikkojen pitää tarkastella etujamme laajalti ja pitkällä aikajänteellä, niin pitkällä kuin vain nähdään, ei vain tässä ja nyt. Se on viisautta jota kaivataan.
”Koulujen juhlissa on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä.”
Kristillinen arvomaailma on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, uskosta ja uskontosuunnasta riippumatta. Suvivirsi soikoon!
Maikkarin – vanhan työnantajani – vaalikone
Ylen vaalikone – kuulin työmatkallani että se on avattu! Puuttui kuva ja puuttui video.