<\/p>\n\n\n\n
Lyhyesti itsest\u00e4ni kertoen: olen vihtil\u00e4inen paluumuuttaja, DI ja tutkimustiimin vet\u00e4j\u00e4, asunut kirkonkyl\u00e4ll\u00e4 vuodesta 2005. Alla tarinaani v\u00e4h\u00e4n pidemm\u00e4lti:<\/p>\n\n\n\n
Synnyin Espoossa maaliskuussa 1964. Tai tarkemmin ottaen Naistenklinikalla, mutta ”Espoo” lukee virallisissa kirjoissa. Vanhempani olivat muutamaa vuotta aiemmin muuttaneet upouuteen asuntoon Tapiolaan, Oravannahkatorin l\u00e4helle. Weilin&G\u00f6\u00f6sin kirjapaino (nykyinen Espoon modernin taiteen museo EMMA) sijaitsi aivan taloyhti\u00f6mme takana, ja m\u00e4ke\u00e4 yl\u00f6s kavuten p\u00e4\u00e4si ihailemaan arkkitehti Revellin suunnittelemia taskumattitaloja ihan vierest\u00e4. Neh\u00e4n ovat viel\u00e4kin Tapiolan symboli. <\/p>\n\n\n\n
Taloyhti\u00f6ss\u00e4 asui nuoria perheit\u00e4, niinp\u00e4 oli lapsiakin. Taloyhti\u00f6n asukkaat olivat mit\u00e4 erilaisimpia, poliisista oopperalaulajaan, Yleisradion mastoasentajasta (toki j\u00e4nn\u00e4 ty\u00f6, ainakin meist\u00e4 pojista) johtajaan, rakennusmestarista el\u00e4kel\u00e4isiin. Ja asunnot my\u00f6s: yksi\u00f6st\u00e4 aina hienoihin nelj\u00e4n huoneen lukaaleihin. Se oli Tapiolan tyyli silloin. Vieress\u00e4 oli rivitaloja monella puolen, ja naapurikerrostaloyhti\u00f6t\u00e4 kutsuttiin W\u00e4rtsil\u00e4n taloksi – lieneek\u00f6 siell\u00e4 asunut W\u00e4rtsil\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, mene ja tied\u00e4. Meille lapsille se oli ihan sama, mik\u00e4 kunkin vanhempien ammatti oli, toistemme luona vuoron per\u00e4\u00e4n leikittiin, ja kaipa vanhemmatkin tulivat jotenkin toimeen kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Asuntomme oli kuitenkin pieni, joten vanhempani alkoivat rakentaa omakotitaloa Nummelaan vuonna 1969. H\u00e4m\u00e4r\u00e4sti muistan puisen kaupparakennush\u00f6kkelin, joka sijaitsi nykyisen pisteell\u00e4 olevan K-Supermarketin vieress\u00e4, ja josta Nummelan nimikin oli aikoinaan kai juontunut. Muutto Nummelaan tuli syksyll\u00e4 1970, ja koulun aloitin seuraavana syksyn\u00e4 Nummelan kansakoulussa, eli nykyisess\u00e4 Nummelan koulussa. Kuuluin ensimm\u00e4iseen ik\u00e4luokkaan, jonka ei tarvinnut k\u00e4yd\u00e4 lauantaisin koulua, ja toisaalta viimeiseen ik\u00e4luokkaan, joka k\u00e4vi koulunsa keskikoulun oppim\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, juuri ennen peruskoulua.<\/p>\n\n\n\n
Keskikouluahan Nummelassa ei tuohon aikaan ollut, joten nelj\u00e4n kansakouluvuoden j\u00e4lkeen koulu jatkui kirkonkyl\u00e4ll\u00e4 Vihdin yhteiskoulun tiloissa. Tuota reilun viidentoista kilometrin matkaa usein py\u00f6r\u00e4ilin, ja myin sitten yli j\u00e4\u00e4neit\u00e4 bussilippuja lukiolaisille (onneksi rikos on jo vanhentunut). <\/p>\n\n\n\n
Ehdin olla viel\u00e4 kaksi vuotta Nummelanharjun koulun upouusissa tiloissa, ennen siirtymist\u00e4 takaisin kirkonkyl\u00e4lle, lukioon. Tuon Nummelanharjun koulun k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4h\u00e4n oli lopulta lyhyt, seh\u00e4n purettiin kymmenisen vuotta sitten. Jotain meni suunnittelussa ilmeisesti pieleen.<\/p>\n\n\n\n
Lukioaikana olin aktiivisesti seurakuntanuorten toiminnassa, ja niilt\u00e4 ajoilta on moni yst\u00e4v\u00e4ni edelleen. En voi sanoa olleeni kovin sosiaalinen – ehk\u00e4 pinkona jotkut pitiv\u00e4t, vaikken mielest\u00e4ni lukemiseen paljoa aikaa k\u00e4ytt\u00e4nyt. Kuudella laudaturilla oli kuitenkin hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 opintiet\u00e4 jatkamaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lyhyesti itsest\u00e4ni kertoen: olen vihtil\u00e4inen paluumuuttaja, DI ja tutkimustiimin vet\u00e4j\u00e4, asunut kirkonkyl\u00e4ll\u00e4 vuodesta 2005. Alla tarinaani v\u00e4h\u00e4n pidemm\u00e4lti: Synnyin Espoossa maaliskuussa 1964. Tai tarkemmin ottaen Naistenklinikalla, mutta ”Espoo” lukee virallisissa<\/p>\n